ESIPUHE

Tämä teos on syntynyt omasta kiinnostuksesta pitkäaikaisen työpaikan tuotantoa kohtaan. Olen tehnyt päivätyöni radioiden parissa ensin tuotannossa ja myöhemmin suunnittelijana radiolaboratoriossa aina Saloran oman tuotannon päättymiseen saakka. Tämän pitkän työsuhteen aikana on minulla ollut ilo tutustua moniin nyt jo edesmenneisiin Saloran pioneereihin. alkaen itse perustajasta Fjalar Nordellista ja toisesta omistajasta Olavi Laaksosta.

Astuessani 18-vuotiaana nuorukaisena Saloran palvelukseen ei päällimmäisenä ajatuksena ollut suinkaan yrityksen menneisyys. Vähitellen kuitenkin kuulin vanhempien pitkäaikaisten työntekijöiden tarinoita, jotka ulottuivat Saloran ensimmäiseen vuosikymmeneen. Varsinaisen sysäyksen antoi kuitenkin 50-vuotishistoriikki, joka toi kuvaan mukaan myös perustamisvaiheet ja silloin valmistetut radiot. Samaista 50-vuotistaivalta juhlistamaan oli hankittu joitakin 1930-luvun radioita ja kunnostettu ne näyttelykuntoon. Näihin radioihin törmasin aika-ajoin.

Saloran oma radiovalmistus päättyi 1980-luvun alussa ja siirryin televisiolaboratorioon audiosuunnittelijaksi. Lukkarinrakkaus radioihin kuitenkin säilyi ja aloin vähitellen järjestelmällisesti selvittää koko radiotuotantoa. Ensimmäisenä lähteenä oli jo aikaisemmin mainitty 50-vuotishistoriikki. Nopeasti kuitenkin totesin, että siinä oli merkittäviä puutteita ja osin myös virheitä. Samanaikaisesti aloin kerätä omaa radiokokoelmaa. Alkuvaiheessa käytin lähteitä sattumanvaraisesti ja tietämys kasvoi hitaasti. Systemaattisempi vaihe alkoi vasta 1990-luvun alkuvuosina, jolloin sain koottua suhteellisen kattavan listan tuotannosta.

Näihin aikoihin alkoi myös hanke elektroniikkamuseon perustamiseksi Saloon. Olin työssä mukana alusta asti ja pääsin sitä kautta käsiksi uusiin tietolähteisiin. Aikaisemmin olin jo käynyt Salon kirjastossa läpi Salon seudun kunnallislehden ja Salon seudun sanomien vanhat vuosikerrat alkaen ensimmäisestä lehdestä ja päätyen vuoteen 1972. Aikaisemmin olin saanut kopiot Raimo Lindstenin pitämistä 1950 ja 1960 lukuja koskeneisiin tuotantotilastoihin. Elektroniikkamuseo toi mukanaan Fjalar Nordellin pitämän myyntikirjanpidon vuodesta 1928 alkaen ja päätyen 1940-luvun puoleen väliin. Myöhemmin olen voinut tutustua uudempiin myyntikirjanpidon dokumentteihin.

Vuoteen 2000 tultaessa koossa olikin varsin täydellinen tieto Saloran radiotuotannosta. Tämän jälkeen lista on täydentynyt tai korjaantunut enää joillakin yksittäisillä laitteilla.

Kirjan nimeksi olen valinnut Salora saga, radion hengetär. Nimen alkuosasta on viittaus Nokia oy:n vapaasti kirjoitettuun tarinaan. Jälkimmäinen osa viittaa Salon ensimmäiseen julkiseen taideteokseen, Turuntien ja Annankadun kulmaukseen 1955 rakennettun Saloran pääkonttorin sisäänkäynnin yläpuolella olevaan Ben Renvallin veistokseen. 1970-luvun jälkimmäisellä puoliskolla radiolaboratorio siirrettiin tässä rakennuksessa sijainneeseen entiseen Fjalar Nordellin asuntoon. Niissä tiloissa työskentelin useita vuosia kulkien päivittäin tästä ovesta.

Tämän kirjan on ajateltu kiinnostava radiokeräilijöita ja oman kotiseutunsa historiasta kiinnostuneita henkilöitä. Koska minulla on tekninen tausta, tällä on merkitystä painotuksissa. Esimerkiksi ulkoasusuunnitteluun ei juurikaan puututa.

paluu

seuraava